Lattialämmityksen termostaatti ja kesäkäyttö

Lattialämmityksen termostaatti ja kesäkäyttö

Lattialämmityksen termostaatti päättää, onko kylpyhuoneen lattia kesällä miellyttävän lämmin vai turhaan kuuma, ja samalla sen, paljonko sähkölaskuun kertyy kesäkuukausina. Tämä artikkeli on omakotitalon tai kerrostaloasunnon asukkaalle, joka miettii, kannattaako kylpyhuoneen lattialämmitys pitää päällä kesällä ja miten termostaatti säädetään järkevästi. Kun asetukset ovat kohdallaan, lattia kuivuu suihkun jälkeen nopeasti, eikä lämmitykseen kulu ylimääräistä energiaa.

Miten lattialämmityksen termostaatti toimii kesällä

Kylpyhuoneen termostaatissa on yleensä kolme toimintatilaa: lattia-anturi, huoneanturi tai näiden yhdistelmä. Kesäkäytössä tällä valinnalla on enemmän merkitystä kuin useimmat olettavat.

Huoneanturilla termostaatti mittaa ilman lämpötilaa. Heinäkuussa kylpyhuoneen ilma voi olla 24-26 astetta, jolloin termostaatti ei käynnistä lämmitystä lainkaan, vaikka laattalattia tuntuisi jalan alla viileältä. Lattia-anturitila mittaa suoraan lattian lämpötilaa, ja se on kylpyhuoneessa lähes aina parempi vaihtoehto. Yhdistelmätilassa huoneanturi ohjaa lämmitystä ja lattia-anturi toimii ylärajana, mikä sopii lähinnä tiloihin, joissa lattialämmitys on päälämmitysmuoto.

Ammattilainen tarkistaa ensimmäisenä, mikä tila termostaattiin on valittu. Moni valittaa, että lattia on kesällä kylmä, vaikka termostaatti näyttää 25 astetta. Usein syy on yksinkertaisesti se, että laite mittaa ilmaa eikä lattiaa.

Kannattaako lattialämmitys pitää päällä kesällä?

Lyhyt vastaus on, että kylpyhuoneessa yleensä kannattaa, mutta matalammalla lämpötilalla kuin talvella. Kylpyhuoneen lattialämmitys on useimmiten niin sanottua mukavuuslämmitystä, jonka tarkoitus on kuivattaa lattiapinta suihkun jälkeen ja pitää laatta miellyttävänä paljaalle jalalle.

Tavallisen 5 m² kylpyhuoneen sähköinen lattialämmitys on teholtaan noin 500-800 W. Kesällä, kun lattia pidetään 22-24 asteessa, kulutus on suuruusluokkaa 1-2 kWh vuorokaudessa, koska lämpötilaero ympäröivään tilaan on pieni. Kun sähkö maksaa siirtoineen 15-20 senttiä kilowattitunnilta, tämä tarkoittaa noin 5-12 euroa kuukaudessa. Kustannus ei ole mitätön, mutta se on pieni verrattuna siihen, että märkä lattia kuivuu tunneissa eikä jää kosteaksi iltaan asti.

Talvella lattian lämpötila on yleensä 24-27 astetta. Kesällä jo 2-3 asteen pudotus näkyy kulutuksessa selvästi, eikä eroa juuri huomaa jalkapohjissa.

Myytti: ilman lattialämmitystä kylpyhuone homehtuu kesällä

Lattialämmityksen sammuttamista kesäksi pelätään usein siksi, että kylpyhuone homehtuisi. Kosteudenhallinnassa tärkein tekijä on kuitenkin ilmanvaihto. Lattialämmitys nopeuttaa pinnan kuivumista, mutta jos poistoilmaventtiili on tukossa tai korvausilma ei pääse kulkemaan oven alta, lattialämmitys ei korjaa ongelmaa.

Kunnossa olevalla ilmanvaihdolla ja ehjällä vedeneristyksellä kylpyhuone kuivuu kesällä myös ilman lattialämmitystä, koska ilma on lämmintä. Pohjoisen mökeillä tai kellarikerroksen kylpyhuoneissa tilanne voi olla toinen, koska rakenteet pysyvät viileinä ja suhteellinen kosteus nousee helposti. Lisää aiheesta kerrotaan artikkelissa kylpyhuoneen kosteudenhallinnasta.

Lattialämmityksen termostaatin säätö kesäkäyttöön

Kesäasetukset tehdään kerran keväällä, esimerkiksi toukokuun lopussa, ja ne palautetaan syys-lokakuussa. Kokenut asentaja käy säädöt läpi tässä järjestyksessä:

  • Varmista, että termostaatti on lattia-anturitilassa.
  • Laske lattian tavoitelämpötila 22-24 asteeseen.
  • Ota käyttöön viikko-ohjelma tai säästötila, jos termostaatissa on sellainen. Lämpö riittää aamulla ja illalla, kun suihkussa käydään.
  • Aseta pitkien poissaolojen ajaksi loma- tai jäätymisenestotila, älä katkaise virtaa kokonaan.
  • Kirjaa talviasetukset ylös, jotta syksyllä ei tarvitse arvailla.

Esimerkiksi Ensto ECO16- ja Danfoss ECtemp -sarjan termostaateissa on viikko-ohjelmointi ja säästötoiminto. Vanhoissa pelkällä kiertonupilla säädettävissä termostaateissa asteikko on usein suuntaa antava, joten säätö kannattaa tarkistaa pintalämpömittarilla. 20-40 euron infrapunamittarilla näkee nopeasti, vastaako nupin asento todellista lattialämpöä.

Vesikiertoinen lattialämmitys kesällä – poikkeukset

Edellä annetut neuvot koskevat ennen kaikkea sähköistä lattialämmitystä. Vesikiertoisessa järjestelmässä tilanne on toinen, ja erot sähkö- ja vesikiertoisen ratkaisun välillä käydään tarkemmin läpi artikkelissa sähkö- vai vesikiertoinen lattialämmitys.

Kaukolämpöön liitetyissä kerrostaloissa kylpyhuoneen lattialämmitys on usein kytketty lämpimän käyttöveden kiertoon. Silloin se on päällä ympäri vuoden, eikä asukas voi juuri vaikuttaa siihen. Taloyhtiön huoltoyhtiö voi tarvittaessa säätää lämmönjakokeskusta, mutta yksittäisessä asunnossa ei kannata alkaa itse kääntää venttiileitä.

Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppujärjestelmissä lämmityspiiri voi kesätilassa pysähtyä kokonaan. Jos kylpyhuoneen lattia halutaan pitää lämpimänä kesälläkin, ratkaisuna on joko oma piiri, jonka kesäkäytön lämpöpumppu sallii, tai pieni sähköinen lisävastus. Esimerkiksi Niben ja Thermian laitteissa kesätilan asetukset vaihtelevat mallista toiseen, joten asia kannattaa tarkistaa laitteen käyttöohjeesta.

Yleisimmät virheet lattialämmityksen kesäkäytössä

Virta katkaistaan kokonaan ja syksy unohtuu. Termostaatin sulake tai kytkin käännetään kesäkuussa pois, ja lokakuussa ihmetellään, miksi lattia on kylmä ja laatoitus tuntuu kostealta. Säästötila tekee saman asian ilman tätä riskiä.

Lämpötila nostetaan liian korkealle. ”Laitan 30 astetta, niin lattia lämpenee nopeammin” on sitkeä harhaluulo. Termostaatti ei nopeuta lämpenemistä, vaan lämmitys toimii täydellä teholla, kunnes asetettu raja saavutetaan. Liian korkea lämpötila kuluttaa energiaa ja voi vaurioittaa muovimattoa tai vinyyliä, joiden suurin sallittu pintalämpötila on usein 27 astetta. Laattalattia kestää enemmän, mutta yli 28 asteen lattia tuntuu jo epämukavalta.

Lattia-anturia ei ole asennettu suojaputkeen. Tämä ei ole varsinaisesti kesäkäytön virhe, mutta se tulee usein vastaan juuri silloin, kun termostaatti alkaa näyttää kesällä outoja lukemia. Jos anturi on valettu suoraan tasoitteeseen, sen vaihtaminen vaatii laattojen purkamista. Remontin yhteydessä anturi asennetaan aina suojaputkeen, jolloin sen voi myöhemmin vetää ulos ja vaihtaa.

Termostaatin uusiminen on sähkötyö, joka kuuluu sähköasentajalle. Kylpyhuoneen sijoitusalueista ja kotelointiluokista kerrotaan lisää artikkelissa IP-luokitukset ja määräykset.

UKK

Mihin lämpötilaan kylpyhuoneen lattialämmitys kannattaa säätää kesällä?
Lattia-anturitilassa 22-24 asteeseen. Lattia kuivuu suihkun jälkeen silti nopeasti, ja kulutus jää selvästi talvea pienemmäksi.

Voiko lattialämmityksen sammuttaa kokonaan kesän ajaksi?
Voi, jos ilmanvaihto toimii ja kylpyhuone on lämpimässä osassa taloa. Kellarissa ja viileissä mökkikylpyhuoneissa kannattaa pitää edes matala peruslämpö. Säästö- tai lomatila on varmempi kuin virran katkaiseminen kokonaan.

Miksi lattia on kylmä, vaikka termostaatti on päällä?
Termostaatti on todennäköisesti huoneanturitilassa, jolloin lämmin kesäilma estää lämmityksen käynnistymisen. Jos lattia on kylmä myös lattia-anturitilassa, anturi tai lämpökaapeli voi olla rikki, ja vastukset kannattaa mittauttaa sähköasentajalla.

Yhteenveto ja viimeinen vinkki

Kesällä kylpyhuoneen lattialämmitys kannattaa yleensä pitää päällä lattia-anturitilassa ja 2-3 astetta talvea viileämpänä. Tämä maksaa tyypillisessä kylpyhuoneessa muutamia euroja kuukaudessa ja pitää lattian kuivana ja miellyttävänä. Vesikiertoisissa järjestelmissä toimintatapa riippuu siitä, miten lämmityspiiri on kytketty, eikä sama ohje päde kaikkiin.

Kun termostaatin seuraavan kerran vaihdat, valitse malli, jossa on lattia-anturi, viikko-ohjelma ja säästötila. Silloin kesä- ja talviasetusten vaihtaminen hoituu muutamalla painalluksella, eikä lattia jää koskaan liian kylmäksi tai liian kuumaksi.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista