Sähkötyöt kylpyhuoneessa – mitä maallikko ei saa tehdä

Sähkötyöt kylpyhuoneessa – mitä maallikko ei saa tehdä

Sähkötyöt kylpyhuoneessa houkuttelevat tee-se-itse-remontoijaa, koska pistorasian siirto tai valaistun peilin kytkentä näyttää pieneltä työltä. Vesi ja sähkö samassa tilassa tekevät kylpyhuoneesta kuitenkin kodin vaarallisimman paikan tehdä sähkötöitä, ja laki rajaa maallikon oikeudet hyvin tiukasti. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä saat tehdä itse, mikä kuuluu aina sähköurakoitsijalle ja mitä virheellinen työ voi maksaa.

Mitä laki sanoo maallikon sähkötöistä

Suomessa sähkötöitä säätelee sähköturvallisuuslaki (1135/2016). Pääsääntö on yksinkertainen: kiinteän sähköasennuksen rakentaminen, muuttaminen ja korjaaminen kuuluu Tukesin rekisteriin merkitylle sähköurakoitsijalle. Maallikolle sallitut työt on lueteltu erikseen, ja lista on lyhyt.

Maallikko saa vaihtaa tulppasulakkeen, korjata jatkojohdon tai vaihtaa sen pistotulpan ja kytkeä pistotulpallisen laitteen pistorasiaan. Tietyissä olosuhteissa sallittuja ovat myös yksivaiheisen pistorasian tai valaisinkytkimen vaihto vanhan tilalle sekä valaisimen liittäminen kattorasiaan. Märkätiloissa vaatimukset ovat kuitenkin tiukemmat, joten kokenut asiantuntija neuvoo jättämään kylpyhuoneen kiinteät kytkennät aina ammattilaiselle. Tarkista ajantasainen rajaus Tukesin sivuilta ennen kuin tartut ruuvimeisseliin.

Sähkötyöt kylpyhuoneessa, jotka kuuluvat aina ammattilaiselle

Kylpyhuoneremontissa sähkötyöt ovat suurempi kokonaisuus kuin moni arvaa. Ammattilainen aloittaa katsomalla, missä vyöhykkeissä laitteet sijaitsevat ja onko ryhmällä 30 mA:n vikavirtasuoja. Vasta sen jälkeen suunnitellaan pistorasioiden, valaisimien ja lämmityksen paikat.

Seuraavat työt ovat kylpyhuoneessa yksiselitteisesti sähköurakoitsijan vastuulla:

– uuden pistorasian lisääminen tai vanhan siirtäminen
– lattialämmityskaapelin tai -maton asennus ja termostaatin kytkentä
– kiinteästi kytkettävän valaistun peilin, peilikaapin tai sähköisen pyyhekuivaimen asennus
– poistopuhaltimen kytkentä valaistukseen tai kosteusanturiin
– kiukaan ja saunan sähköasennukset

Lattialämmityksestä kannattaa tietää, että myös valmiin lämmitysmaton, esimerkiksi Warmos-tyyppisen tuotteen, asennus on sähkötyötä, vaikka matto näyttää pelkältä rakennustarvikkeelta. Asentaja mittaa kaapelin eristysresistanssin ennen laatoitusta ja sen jälkeen. Jos vika jää huomaamatta, se löytyy vasta kun laatat on jo saumattu. Lisätietoa vaihtoehdoista löydät artikkelista sähkö- vai vesikiertoinen lattialämmitys.

Vyöhykkeet ja IP-luokat käytännössä

Kylpyhuone jaetaan standardin SFS 6000-7-701 mukaan vyöhykkeisiin. Vyöhyke 0 on ammeen tai suihkualtaan sisäpuoli, ja siellä vaaditaan vähintään IPX7. Vyöhyke 1 ulottuu suihkun ympärillä 2,25 metrin korkeuteen, ja siellä laitteilta edellytetään vähintään IPX4-luokitusta. Vyöhyke 2 jatkuu 60 cm vyöhykkeen 1 rajasta ulospäin.

Pistorasiaa ei saa sijoittaa vyöhykkeisiin 0-2. Käytännössä se tarkoittaa, että pistorasian pitää olla yli 60 cm:n päässä suihkualueen reunasta, eikä mittaa kannata ottaa suihkuseinästä vaan siitä kohdasta, johon vesi oikeasti roiskuu. Rajatapaus tulee vastaan, kun avoimeen suihkuun ei asenneta lasiseinää: silloin vyöhyke voi kattaa lähes koko pienen kylpyhuoneen, ja pistorasia joudutaan sijoittamaan oven viereen tai jättämään kokonaan pois.

IP-luokista ja määräyksistä on oma kattava artikkelinsa: kylpyhuoneen sähköturvallisuus ja IP-luokitukset.

Myytti: pistotulpallinen laite on aina turvallinen ratkaisu

Yleinen ajatus on, että jos peilissä tai pyyhekuivaimessa on pistotulppa, sähköasentajaa ei tarvita. Pitää paikkansa vain osittain. Laitteen kytkeminen pistorasiaan on maallikolle sallittua, mutta pistorasian pitää olla oikeassa paikassa ja sen ryhmän suojattu vikavirtasuojalla.

Tyypillinen tilanne syntyy, kun valaistu peili ostetaan allaskaapin yläpuolelle ja johto halutaan piilottaa. Pistorasiaa ei ole lähellä, joten sellainen ”lisätään” vanhasta kytkinrasiasta jatkamalla. Tällainen työ on jo kiinteän asennuksen muuttamista, eikä sitä saa tehdä itse. Ammattilainen ratkaisee asian yleensä kytkemällä peilin kiinteästi seinärasiaan, jolloin johtoa ei näy ja kytkentä on märkätilaan hyväksytty. Peilin ja valaistuksen suunnitteluun saat vinkkejä artikkelista kylpyhuoneen valaistus oikein.

Yleisimmät virheet kylpyhuoneen sähkötöissä

Ensimmäinen virhe on sähkötöiden jättäminen remontin viime hetkeen. Johdot ja rasiat kuuluvat seiniin ennen vedeneristystä, koska jokainen jälkikäteen tehty läpivienti vesieristeen läpi on riski. Hyvä sähköurakoitsija käy kohteessa jo purkuvaiheen jälkeen ja sopii putkimiehen ja laatoittajan kanssa, mihin rasiat tulevat.

Toinen virhe on käyttää tavallisia sisätilan kalusteita. ABB Jussi- tai Schneider Electric Exxact -sarjoista löytyy märkätiloihin sopivia, kosteussuojattuja malleja, mutta ulkonäöltään samanlainen tavallinen versio ei kestä kosteutta. Ero näkyy usein vasta 2-3 vuoden päästä hapettuneina liittiminä.

Kolmas virhe on unohtaa käyttöönottotarkastus. Sähköurakoitsijan pitää tarkastaa ja mitata asennus ennen käyttöönottoa ja antaa siitä pöytäkirja. Ilman pöytäkirjaa taloyhtiö voi vaatia töiden uusimista, ja asunnon myynnissä puutteesta tulee kysymys.

Mitä sähkötyöt kylpyhuoneessa maksavat

Sähköasentajan tuntiveloitus on Suomessa tyypillisesti 60-95 €/h, ja pääkaupunkiseudulla hinnat ovat haarukan yläpäässä. Monella yrityksellä on lisäksi käyntimaksu, noin 30-60 €. Yksittäisen pistorasian lisääminen märkätilaan maksaa yleensä 150-350 €, ja hinta riippuu siitä, löytyykö lähistöltä sopiva ryhmä vai pitääkö sähkökeskukselta vetää uusi johto.

Koko kylpyhuoneremontin sähkötyöt valaisimineen, lattialämmityksen kytkentöineen ja vikavirtasuojineen asettuvat tavallisesti 800-2 500 euron väliin. Saunallinen kylpyhuone ja kiukaan kytkentä nostavat summaa. Pyydä tarjouksessa erittely, jossa näkyvät tarvikkeet, työtunnit ja käyttöönottotarkastus erikseen.

Vastuu ja vakuutus, jos jotain sattuu

Luvattomasti tehty sähkötyö on rikkomus, mutta suurempi riski on taloudellinen. Jos itse tehdystä kytkennästä syntyy palo tai vuotovahinko, kotivakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai evätä sen kokonaan. Taloyhtiössä osakas vastaa lisäksi muille asunnoille aiheutuneista vahingoista.

Kerrostalossa sähkötöistä on myös ilmoitettava taloyhtiölle muutostyöilmoituksella. Isännöitsijä voi pyytää urakoitsijan tiedot ja tarkastuspöytäkirjan nähtäväksi ennen kuin työ hyväksytään.

UKK

Saanko vaihtaa kylpyhuoneen kattovalaisimen itse?
Kylpyhuoneessa valaisimen pitää olla märkätilaan hyväksytty ja sen kytkentä kosteussuojattu. Varminta on antaa kiinteän valaisimen vaihto sähköasentajalle, sillä märkätilassa maallikon oikeudet ovat tiukemmat kuin kuivissa tiloissa, ja väärin tiivistetty liitos altistuu kosteudelle.

Saanko asentaa lattialämmitysmaton itse ja antaa sähkömiehen vain kytkeä sen?
Lämmitysmaton asennus on sähkötyötä, ja siitä vastaa sähköurakoitsija. Osa urakoitsijoista hyväksyy, että asukas tekee esivalmistelut, kuten pohjan tasoituksen, mutta maton asettelu, mittaukset ja kytkentä kuuluvat urakoitsijan vastuulle.

Tarvitaanko kylpyhuoneessa vikavirtasuoja?
Kyllä. Kylpyhuoneen uusissa ja muutetuissa asennuksissa ryhmät pitää suojata enintään 30 mA:n vikavirtasuojalla. Vanhoissa taloissa sitä ei välttämättä ole, joten remontti on hyvä hetki lisätä se.

Ennen kuin tartut työkaluihin

Kylpyhuoneessa maallikon osuus sähkötöistä rajoittuu käytännössä sulakkeiden vaihtoon, pistotulpallisten laitteiden käyttöön ja jatkojohtojen korjaamiseen. Kaikki, mikä on kiinni seinässä, lattiassa tai katossa, kuuluu sähköurakoitsijalle. Ota sähköasentaja mukaan jo suunnitteluvaiheessa, merkitse vyöhykkeet pohjapiirrokseen ja vaadi käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja. Silloin sähkötyöt ovat remontin turvallisimpia osia, eivät suurin riski.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista